PÄTKÄPAASTO – SOPIIKO SE KAIKILLE?
Pätkäpaasto on monille ollut avain kohti hyvää oloa, mutta kaikille se ei sovi. Moni tekee erilaisia puhdistuskuureja ja elämäntapamuutoksia keväisin. Muutos voi tuntua juuri siltä, mitä kaipaa pitkän talven jälkeen tai sitten kituuttamiselta ja vastenmieliseltäkin – niin tai näin, meille kaikille tekee hyvää välillä puhdistaa kehoa ja antaa sen levätä. Siihen EI tarvita markkinoilla olevia detox -tuotteita, eikä siihen välttämättä kannata lähteä vain laihtuakseen. Moni kyseenalaistaa tarvitaanko minkäänlaista puhdistusta – meillähän on maksa, joka huolehtii puhdistuksesta. Kyllä, mutta se joutuu tänä päivänä valitettavan koville. Oma ajatukseni on auttaa kehoa ja helpottaa esimerkiksi maksan taakkaa päivittäin. Pätkäpaasto voi auttaa lievittämään kehon kroonisia oireita, erilaisia vaivoja ja sairauksiakin – myös mieliala saattaa nousta ja mieli kirkastua. Itse olen pätkäpaastoillut noin kolmen vuoden ajan – en koko ajan, vaan kehoa kuunnellen ja elämäntilanteiden mukaan. Mikään ruokavalio tai ruokarytmi ei ohjaa minua, toimin miten keho viestittää. Esimerkiksi loma on aikaa, jolloin en todellakaan pätkäpaastoile, vaan nautin kaikista ihanista muiden valmistamista ruoista. Lomalla ja työreissuilla tulee aina nautittua pitkä ja hidas aamiainen. Pätkäpaastoilla ei välttämättä muutenkaan kannata koko ajan...
Pätkäpaasto, mitä ylipäätään on paasto?
Paastoaminen on olla syömättä pidempään kuin perinteisen 5 ateriaa päivässä mukaisesti. Syömättömät ajanjaksot vaihtelevat itselläni 12-16 tunnin välillä. Aikana, jolloin en syö, juon vettä, kahvia tai teetä. Ehkä selkein tapa ajatella paastoa tai pätkäpaastoa on se, mitä kehossa tapahtuu. Noin kahdeksan tuntia aterian jälkeen (riippuen siitä kuinka suuri ja mitä se sisälsi) on keho prosessoinut, imeyttänyt ja hyödyntänyt ruoan. Sen jälkeen keho siirtyy korjaamaan, puhdistamaan ja uudelleen rakentamaan kehoa. Ruoansulatus ja korjaavat toiminnot eivät tapahdu samaan aikaan, vaan tarvitaan tauko.
Autofagian, eli kehon sisäisen kierrätysohjelman, avulla kuona ja turha aines siivotaan soluista ulos ja tärkeät osat käytetään energiantuotantoon ja uusien solujen rakennusaineeksi. Autofagia on erittäin tärkeä solun elinkaareen liittyvä ominaisuus ja se on tärkeä osa esimerkiksi usein ylikuormittuneen maksan uusiutumista sekä rappeumasairauksien, kuten alzheimerin tai parkinsonin taudin torjumista. Japanilainen solubiologi Yoshinori Ohsumi on saanut autofagian tutkimustyöstään Nobel-palkinnon – niin merkityksellisestä mekanismista on kyse. Autofagia kiinnostaa minua myös siksi, että geeniperimässäni on rappeutumissairauksia ja haluan ennaltaehkäistä niille altistumisen parhaani mukaan. Mitä pidempään solujen kierrätysmekanismi saadaan pysymään aktiivisena, sitä pidempään ikääntymistä ja sairauksia pystytään ennalta ehkäisemään. Onneksi sen toiminta ei ole sattuman kauppaa ja voimme tukea autofagian aktiivisuutta monin tavoin – tärkeimpänä tekijänä tuntuu olevan ruokavalio.
Välipalaa vai ei…?
Välipalat, napostelu ja ateriarytmi, joka kehottaa meitä mussuttamaan kaiken aikaa, ei sovi itselleni lainkaan. Tarvitsen yhden pidemmän tauon ruoansulatuksesta. Kahdeksan tuntia ei ole riittävä aika keholle edes paastotilaan siirtymiseen ja siksi useimmiten pidän kahdentoista tunnin väli päivän viimeisen aterian ja ensimmäisen välillä. Olen myös tehnyt pidempiä paastoja – pisin taisi olla viiden päivän mehupaasto. En kuitenkaan ole tuntenut tarvetta tai edes kiinnostusta pidempään paastoon, rakastan ruokaa ja nautin syömisestä. Kun suoli saa tauon aikana tyhjentyä ja levätä, alkaa myös mieli kirkastua ja olen energinen. Vaikka maksassa ja lihaksissa glykogeeninä varastoitu glukoosi palautuu, alkavat ketonit paastotilassa näkyä veressä ja niitä käytetään polttoaineena – tämä puolestaan tukee kehon uudelleen rakentumista ja puhdistusta.
Olemme varmasti kaikki ainakin jossain kohtaa elämää syöneet kolme-viisi kertaa päivässä ateriarytmillä. Teollinen vallankumous on saanut muutoksen aikaan – aiemmin ei syöty kellon mukaan. Idea aamiaisesta, lounaasta ja illallisesta kehittyi mukavuuden ja käytännöllisyyden vuoksi. Aamiainen, lounas ja illallinen asettavat usein myös päivän rytmin. Useat eivät ole koskaan ole antaneet kehon olla paastotilassa. Tapoja on monia – paastota voi syklittäin, aikaikkunalla, vuoropäivinä, tiettyinä viikonpäivinä tai antaa vain hyvät välit aterioiden väliin. Kaikkien ei kannata paastota. Esimerkiksi jos taustalla on minkäänlaisia syömishäiriöitä, ei paasto ole hyvä ajatus. Myös esimerkiksi diabeetikon tulee tietää, mitä tekee ja perehtyä huolellisesti asiaan. Erityiset muuta sairaudet tai terveuden tilat on hyvä ottaa myös huomioon, kuunnella kehoa ja uskaltaa myös lopettaa paastoilu jos se ei palvele itseään. Loppuun palaminen tai elimistön muut erilaiset vaikeat tilat saattavat olla myös syy jättää paastot väliin. Paastoa pidetään edelleen ”vaihtoehtoisena” hoitomuotona, eikä perinteinen lääketiede pidä sitä tarpeellisena tai hyödyllisenä. Tutkimuksetkin ovat kuitenkin osoittaneet, että 2 tyypin diabeteksen voi hoitaa elintapojen ja muun muassa pätkäpaastoa apuna käyttäen.
PT:ni neuvoi toisin…
Muistan kuinka parikymmentä vuotta sitten kuntosalilla ahkerasti huhkiessani pt sanoi minulle että tulisi syödä usein, jotta aineenvaihdunta pysyy käynnissä – muuten lihomme. Ruoansulatus ei määrittele aineenvaihduntaa, lihasmassa määrittelee sen, eikä lihas hupene pätkäpaastoillessa. Tärkeää on kuitenkin syödä ravintorikkaasti, oikeita asioita ja riittävästi – ei laskea kaloreita ja nauttia kevyttuotteita! Jos syöt 8-12 tunnin ikkunassa, tulee siinä ajassa syödä reilusti ja antaa keholle kaikki sen tarvitsemat rakennuspalikat, muuten lihasmassa hupenee, hormonitasapaino saattaa mennä pieleen ja aineenvaihduntakin kärsiä. Jos energia- ja ravintomäärä jää pidemmän aikaa liian pieneksi, ei lopputulos ole hyvä ja paastoista olla jopa haittaa. Vaikka paasto itsessään tekee paljon hyvää, ei se tuo kehon kaipaamia ravintoaineita – palikoita, joilla keho rakentaa itseään, ne tulee nauttia itse.
Pätkäpaasto ja sokeri
Moni sairaus syntyy joko suoraan tai välillisesti siitä, että elimistössä on liikaa sokeria ja insuliinia, viisi kertaa päivässä syöminen tai lääkitys eivät useimmiten paranna oireiden syitä. Insuliiniresistenssi kehittyy hitaasti, myös hoikille ihmisille, joten perusterveidenkin ihmisten tulisi käydä säännöllisesti verikokeissa. Veren paastosokeri kertoo paljon, kuten myös muu verentila, joka antaa suuntaa mihin tulee keskittyä ja mitä ehkä lähteä muuttamaan. Itse olen käyttänyt PUHTI lab -palvelua, sillä se on edullinen, helppo ja nopea. Käyn tarkistuksissa säännöllisesti, jotta tiedän, missä milloinkin mennään. Verikoehan kertoo veren sen hetkisen tilanteen ja paljastaa totuuden vaikka olossa ei olisi mitään erityistä.
Otan yleensä Puhdissa liikkujan paketin, joka on kattava ja jossa myös ferritiini on mukana. Ferritiini oli viime vuonna pohjalukemissa, 16 ja noussut hyvää vauhtia... On äärimmäisen mielenkiintoista seurata arvoja myös ennen ja jälkeen pätkäpaaston tai jonkin muun muutoksen. Alla olevat kuvat demoavat miten helposti muutokset eri asioiden tiimoilta näkee – kaikki on havainnollistettu selkeästi ja klikkaamalla jokaista kohtaa, saa lisätietoa mikä minkäkin asian tarkoistus elimistossä on.
ALENNUSKOODI
(klikkaamalla tummennettuja kohtia, pääset suoraan sivuillleen)
Sain Puhti labiltä kaikista testeistä 10% alennuksen. Testit ovat mielestäni erittäin edullisia jo valmiiksi ja alennus on ihana pikku bonus. Jos emme mittaa, emme voi myöskään tietää missä mennään. Voi olla mielenkiintoista myös seurata erilaisten muutosten vaikutuksia verestä – kun teen itse jonkin muutoksen, seuraan vaikutusta paitsi olotilassa, myös verestäni.
Koodilla karita-10
saat 10% alennuksen kaikista testeistä!
Mene osoitteeseen puhti.fi, tutustu palveluihin ja varaa itsellesi sopiva kokonaisuus!
Vinkki: Voit varata alekoodilla myös uuden ajan myöhemmäksi jos haluat saada seuranta-verikokeen samalla alennuksella.
Jokaisella on oikeus ja mahdollisuus ottaa vastuu terveydestämme. Milloin olet mittauttanut esimerkiksi oman veren paastosokerin, D-vitamiinitason, kilpirauhashormonin, herkän CRP:n, valkosolujen tilanteen, ferritiiniarvon, tai ehkä isomman kokonaisuuden? Itse aion varata ajan myös piakkoin, sillä haluan tarkistaa missä mennään ferritiiniarvon kanssa tällä hetkellä.
Ota vastuu itsestäsi
Tässä oli pikku pläjäys pätkäpaastosta. Kehotan jokaista etenemään omien tuntemustensa mukaisesti – on paljon erilaisia elimistön tiloja, jolloion pätkäpaasto, ainakaan ketodiettiin yhdistettynä, ei ole välttämättä järkevää, mutta koskeeko se sinua – sen tiedät ainoastaan sinä itse. On hyvä elää omaan elämää, ei noudattaa mitään vain siksi, että joku toinen niin tekee tai suosittelee. Ja muista, että jos ruokavalio tai vaikkapa pätkäpaasto aiheuttavat stressiä tai olet jo valmiiksi kovan stressin alla, et luultavasti saa siitä hyötyä – voi käydä jopa päinvastoin. Siispä hengitä ja rentoudu – myös ruoka-asioissa.
Iloa ja ihanaa oloa,
Karita
kuvart: Emma Ronkainen